Laajasalon luonto - vehreää merimaisemaa
Ihanan vehreä, mäntymetsäinen ja merellinen Laajasalo on noin 8,5 km2 (eli noin 850 ha) kokoinen suuri saari Helsingissä. Noin puolet saaresta on rakennettua aluetta ja puolet viheraluetta. Saarella on rantaviivaa yli 30* kilometriä.
Laajasalon poikki kulkee kaakkois-luoteissuuntainen kallioselänne. Se on korkeimmillaan lähes 40 metriä meren pinnan yläpuolella. Selänteen molemmilla sivuilla sijaitsevat alavat laaksoalueet, kuten Yliskylän Sarvastoon ulottuva laaja alanko, ja Tullisaaresta Stansvikiin ulottuva laaksoakseli. Laaksot ovat suhteellisen matalia ja tulvaherkkiä, sillä matalammillaan ne ovat jopa alle yhden metrin meren pinnan yläpuolella.
Maaperä on hyvin kallioinen. Rantaviivaa saarella on yhteensä noin 34 kilometriä. Tämä on poikkeuksellisen pitkä rantaviiva yhdelle kaupunginosalle. Rannoista valtaosa ovat kallio- ja kitkamaarantoja, mutta myös luonnonhiekkarantoja on jonkin verran. 
Arvokkaita luontokohteita
Laajasalon luonto on rikasta ja saaren arvokkaimmat luontokohteet ovat keskittyneet Tullisaari-Stansvik akselille, Aittasaareen ja Tonttuvuoreen. Mäntyvaltaiset metsät sekä vehreät lehtipuut ovat oleellinen osa saaren luontomaisemaa. Lehmukset, tammet, haavat, koivut ja lepät koristavat saaren kaunista maisemaa lehdillään ja hurmaavat huminallaan.
Laajasalossa onkin Helsingin seudun merkittävimpien puiden keskittymä. Saarelta löytyy esimerkiksi Helsingin todennäköisesti suurin mänty, jonka ympärysmitaksi on mitattu 365 senttiä ja korkeudeksi peräti 28 metriä (vuonna 2003). Helsingin paksuin puu löytyy taas Tullisaaren puistossa. Myrskyn kaatama mutta edelleen paikallaan sijaitseva monirunkoinen tervaleppä on ympärysmitaltaan 703 senttiä.
Saarella sijaitsee myös luonnonsuojelualueita ja luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia kohteita: Tahvonlahdenniemi, Itäniitty (Tonttuvuori), Kruunuvuorenlampi, Kaivoskallio sekä Jollaksen räme.
Arvokasta flooraa ja faunaa
Luontodirektiivin** mukaisia erityisen arvokkaita lajeja löytyy Laajasalosta kolme: lepakot, viitasammakot sekä lahokaviosammal.
Lepakot
Useilla ranta-alueilla, pääosin kulttuurihistoriallisten alueiden yhteydessä, on tunnetusti lepakkoesiintymiä. BatHousen vuonna 2018 teettämän lepakkoselvityksen mukaan Laajasalon itärannan selvitysalueella havaittiin aktiiviseurannassa viiksisiippoja, vesisiippoja ja pohjanlepakoita. Alueella ei ole selkeää valtalajia, vaan yleisimpiä lepakkolajeja (pohjanlepakkoa ja viiksisiippaa) havaittiin aktiiviseurannassa tasaisesti lähes yhtä paljon.
Lepakkoalueen luokkaan I kuuluva lisääntymis- ja levähdyspaikka todettiin Degerön kartanon päärakennuksessa, muun muassa ullakolla. Luokka I –tasoisia alueita ei saa hävittää tai heikentää luonnonsuojelulain mukaan. Lepakoille tärkeitä ruokailualueita tai siirtymäreittejä (luokka II) sekä muita lepakoiden käyttämiä alueita (luokka III) ovat esimerkiksi Repossaari, Aittasaari sekä Laajasalon uimarannan metsäalue.
Viitasammakot
Viitasammakot (Rana arvalis) ovat keskittyneet Stansvikin Tahvonlahden pohjukkaan. Sammakoiden elinoloja on parantanut rantaniittyjen raivaus ja niitto.
Lahokaviosammal
Eri puolilla Laajasaloa löytyy luontotietojärjestelmän merkintöjen mukaan neljä suurempaa lahokaviosammalesiintymää.
Helsingin hallinto-oikeus kumosi kesäkuussa 2019 Stansvikinkallion asemakaavan puutteellisten luontoselvitysten vuoksi. Oikeuden mukaan linnustoa, lepakoita ja sammaleita oli huomioitu liian vähällä.
Ihanat viher- ja virkistysalueet
Laajasalossa on huomattavasti paljon enemmän viheralueita kuin Helsingissä keskimäärin. Metsäisyys sekä kallioinen metsämaasto ovat saaren viheralueille tunnusomaisia elementtejä. Monipuolinen maisemarakenne tarjoaa upeat puitteet virkistysalueille. Saaressa voi nauttia luonnosta ja kauniista maisemista monella tapaa: kävellen, juosten, pyöräillen, hiihtäen, meloen, soutaen, SUP-lautaillen… Geokätköjäkin löytyy mukavasti.
Alueellisesti tärkeitä virkistysreittejä löytyy Aittasaaressa, Tullisaaressa, Laajasalon uimarannan alueella, Stansvikissa, Laajasalon kanavarannassa sekä Hevossalmen Vuorilahdenpolulla. Talvikausina, kun saarta ympäröivät merialueet jäätyvät, laajenevat Laajasalon virkistysalueet jäälle ja samalla syntyy myös tilapäisiä yhteyksiä lähisaaristoon, kuten Vartiosaareen.
Laajasalon upea luonto lumoaa erittäin herkästi. Totaalinen lumoutuminen luonnosta onkin Laajasalo-syndrooman tyypillisimpiä oireita. :)
”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää!”
– Zacharias Topelius, Tähtien turvatit
*) Käytetyn lähteen mukaan rantaviivaa on noin 34 kilometriä. Laajasalo-Degerö Seuran sekä Bonavan artikkelin mukaan rantaviivaa olisi peräti (vain) 25 kilometriä.
**) EU:n alueelta valittuja ns. yhteisön tärkeinä pitämiä lajeja ja niiden elinympäristöjä.
Kuvat: © Lahtinen, 2022
Lähteet:
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2019_kaava/5325_1_lepakkoselvitys_2018.pdf
https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/helsingin-kiehtovimmat-puut
https://retkipaikka.fi/7-puuta-jotka-helsingissa-kannattaa-nahda/
Hienoa, että Helsingin hallinto-oikeus on tarkkana, jotta luontoselvitykset ovat riittävän laaja-alaisesti tehty ennen kuin asemakaavoja hyväksytään. Arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on minun mielestäni todella tärkeää. Täytyykin piipahtaa lähiaikoina Laajasaloon luontoretkelle nauttimaan sen upeista virkistysalueista.
VastaaPoista