Laajasalon historia: Olipa kerran laaja saari Helsingissä…

Laajasalo, ruotsiksi Degerö, on iso saari Kaakkois-Helsingissä. Se on Helsingin suurin saari sekä 49. kaupunginosa, jonka osa-alueita ovat Yliskylä, Tullisaari, Hevossalmi, Jollas ja Kruunuvuorenranta. Mutta milloin Laajasaloon tuli asutusta? Miten Laajasalo on saanut nimensä? 

Palataan ajassa taaksepäin aina rautakauteen asti. Rautakaudeksi kutsutaan esihistorian aikakautta, jolloin rautaa käytettiin pääasiallisena materiaalina aseiden ja työkalujen valmistamisessa. Taito pelkistää rautaa keksittiin noin vuonna 1500 eaa. Välimeren itäpuolella, josta se levisi muualle Eurooppaan noin 1200 eaa. Suomessa rautakauden katsotaan alkaneen noin 500-luvulla eaa. ja päättyneen noin 1300-luvun alussa.

Suomeen ensimmäiset rautaiset esineet (pääasiassa kirveet, veitset, keihäänkärjet ja sirpit) saapuivat 800–400-luvuilla Skandinaviasta, muualta Itämeren alueelta sekä Ananjinon-kulttuurin alueelta Euroopan-puoleisen Venäjän itäosasta. Pohjois- ja Itä-Suomesta löydetyt raudan pelkistysuunit todistavat, että varhaisimmat merkit suomalaisesta paikallisesta raudan tuotannosta ajoittuvat 300-200-luvuille eaa.

Suomalaisen rautakauden kulttuuri jatkoi pitkään pronssikautisia perinteitä. Kulttuurille ominaista oli jakautuminen sisämaan itäiseen ja rannikon läntiseen kulttuuripiiriin. Rannikolla eläneet ihmiset asuivat pääosin yksittäistaloissa tai korkeintaan muutaman talon ryhmissä. Pääasiallisia elinkeinoja olivat maanviljelys, metsästys ja kalastus, ja pienessä määrin myös kaupankäynti.

 

Helsinki rautakauden loppupuolella

Nykyinen Helsingin alue kuului hämäläisten metsästys- ja kalastusalueisiin, mutta myös virolaiset ja lappalaiset lienevät hyödyntäneen alueen rikkaita kalavesiä. Erityisesti Helsingin laaja saari, eli Laajasalo, oli suosittua kalastusaluetta ja alueella on saattanut sijaita tuolloin jopa pysyvää asutusta. Hämäläiset saapuivat Helsingin alueelle pääosin Vantaanjokea ja Sipoonjokea pitkin.

Suomalaisen rautakauden lopulla, 1200- ja 1300-lukujen vaihteessa, alueelle saapuivat myös ruotsalaiset. He tekivät hämäläisiä vastaan ristiretken, josta seurasi Uudenmaan rannikkoalueiden kolonisaatio. Helsingin ja Uudenmaan nykyisten vaakunoiden veneaiheet muistuttavat näistä tapahtumista edelleen.

Ruotsalaiset asettuivat myös Laajasaloon, minkä seurauksena alueen paikannimet ruotsalaistettiin. Joitain suomalaisnimiä kuitenkin säilyi, kuten Mustajärvi tai alueen aiemmasta käytöstä kertovat nimet, kuten lappalaisiin viittaava Lappvik ja suomalaisiin viittaava Finsviks Ängen.

 

Ruotsalaiset nimesivät Laajasalon

Helsinki perustettiin vuonna 1550 ja oli erinomainen markkinapaikka kalan ja riistan myyjille. Helsingin sisämaan kylille myönnettiin nautintaoikeuksia saariston kala-apajille esimerkiksi päivätöitä ja saalisosuuksia vastaan. Tästä muistuttaa satamapaikkojen nimitykset, joista Laajasalon Håkansvik (Haakoninlahti) lienee ollut Hakunilan ja Stansvik Tapanilan (Staffansby) kylille merkityt.

Elinkeinoista ennen kaikkea kalastus vahvistui ja tämä näkyi mm. lukuisten kylien ja talojen sekä pitäjän ja kaupunkilaisten välisinä jatkuvina riitoina kalastuspaikoista. Myös virolaiset aiheuttivat harmeja, sillä he kävivät varastamassa esimerkiksi karjaa ja tyhjentämässä aittoja sekä kyläläisten pyydyksiä.

Jo 1500-luvun asiakirjoissa mainitaan Degeröby yhtenä Helsingin pitäjän kolmesta saaristokylästä. Lisäksi Degeröby mainitaan 1540-luvulla Helsingin pitäjän Viikin neljännekseen kuuluvana neljän talonpoikastilan kylänä. Kylän tilat olivat yhden veromarkan arvoisia ja kylän tärkein elinkeino oli silakanpyynti. Ensimmäisen henkikirjan (vuodelta 1626) mukaan Degeröbyn kylässä asui kaiken kaikkiaan 26 henkilöä. Kolmesta näistä neljästä talonpoikaistilasta muodostettiin myöhemmin Degerön säteritila 1600-luvun puolivälissä.

Saaresta niemeksi ja jälleen taas saareksi

Laajasaloon kuului aikanaan myöskin Tammisalo. Saaren erotti mantereesta nykyisen Tammisalon kanavan kohdalla sijainnut luonnon salmi. Salmi oli vanhoissa kartoissa ja asiakirjoissa nimetty muun muassa ”Hertonäs ström” (Herttoniemen virta), ”Hertonäs sund” (Herttoniemen salmi) ja ”Ströms sund” (Virran salmi). Nimistä päätellen salmessa oli virtaus. Salmi kuitenkin umpeutui maankohoamisen ja kaislikoitumisen myötä 1700-luvulla, muuttaen Laajasalo-Tammisalo -alueen näin ollen niemeksi.  

Laajasalosta tuli jälleen saari 1870-luvulla, kun nykyinen Laajasalon kanava rakennettiin, erottaen näin Tammisalon ja Laajasalon toisistaan. Samoihin aikoihin alkoivat venäläiset rakentaa sotilastietä Laajasalon kautta Santahaminaan, jonka seurauksena rakennettiin silta nykyisen Laajasalon sillan paikalle Herttoniemensalmella. Kanavan kohdalla Laajasalo ”liitettiin takaisin” Tammisaloon rakentamalla kanavasilta myöskin samoihin aikoihin. Näin saatiin Laajasalo yhdistettyä taas mantereeseen sekä Herttoniemen että Tammisalon kautta.

Huviloita ja pirtun salakuljetusta

Sotilastiellä oli myöhemmin ratkaiseva merkitys Etelä-Laajasalon huvila-asutuksen synnylle. Monilla varakkailla helsinkiläisillä oli kesähuviloita Laajasalossa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, muun muassa Koirasaaressa ja Kruunuvuoressa.

Alkoholijuomia koskevan kieltolain vuosina 1919–1932 pirtua salakuljetettiin Helsingin saaristossa. Pirtua tuotiin Suomeen ensisijaisesti Virosta, mutta on saaristo voinut toimia hyvänä piilopaikkana pirtun valmistuksessakin. Laajasalo oli yksi pirtun salakuljetusreiteistä Suomeen – laajasalolaiset kalastajat osallistuivat tähän veneillään.  

Kohti Laajasaloa

Degerössä ja Degeröbyssä yhdistyvät seuraavat ruotsinkieliset sanat: vanha ruotsinkielinen sana deger (=stor), joka tarkoittaa suomeksi suurta, isoa, laajaa, ruotsinkielinen sana ö, joka tarkoittaa suomeksi saarta sekä by, joka tarkoittaa suomeksi kylää. Kylä tiputettiin syystä tai toisesta pois ja saaren nimeksi tuli siis Degerö, laaja saari.

Saaresta käytettiin aina Helsingin suuren alueliitokseen (v. 1946) saakka ainoastaan saaren ruotsinkielistä nimeä. Alueliitoksen jälkeen otettiin käyttöön myös suomennos, Laajasalo. Degerön täsmällinen suomennos olisi Isosaari, mutta koska kyseinen nimi oli jo käytössä Helsingin alueella, vahvistettiin Laajasalo vuonna 1946 kylän ja myöhemmin vuonna 1959 kaupunginosan nimeksi.

Näin Laajasalosta tuli Laajasalo.






Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautakausi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_historia#Varhaishistoria

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenmaan_vaakuna

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_vaakuna

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laajasalo#Historia

https://www.laajasalo-degero.fi/laajasalo/mielenkiintoinen-historia/

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kalastajakylasta-kaupunginosaksi-kruunuvuorenrannan-vaiheita-1500-luvulta



https://bebyggelsenamn.sls.fi/namnelement/15/deger/