Tutustu saareen pyörällä – pyöräilijän Laajasalo

-

Rakastan pyöräilyä, sillä se on nivelille hellävaraisempi kuin esimerkiksi juoksu, se nostattaa sykettä mukavasti ja sen selässä pääse nauttimaan luonnosta, maisemista ja vauhdista. Kotisaaremme on myös erinomainen pyöräilysaari, sillä täällä riittää kevyen liikenteen väyliä, lenkkipolkuja sekä pyöräbaanoja ajettavaksi. Yksi erinomainen lenkki onkin 25 kilometriä pitkä pyöräilyn teemareitti ”Laajasalon kierros”, joka esittelee saaremme kauneimpia maisemia ja mielenkiintoista historiaa. Itse olen pyöräillyt reittiä useasti, ja olen myös lyhentänyt sitä 15 kilometrin kävelylenkiksi koirien kanssa.

Perinteisiin pyöräilymaihin, kuten Tanskaan ja Hollantiin, verrattuna olemme Suomessa vielä pyöräilykulttuurin alkuvaiheessa. Autoilu ja autokaupunki-ihanne nousi täällä meillä 1960-luvulla keskeiseksi ihanteeksi. Vaikutteita tuotiin hyvin paljon Yhdysvalloista. Tämä näkyi etenkin kaupunkisuunnittelussa, jossa autoilijat olivat keskiössä ja kevyen liikenteen kehitys jäi autoilun varjoon. Etenkin pyöräilijät jäivät ahtaalle, kun liikennesuunnittelussa koitettiin kokonaan hävittää pyöräily kaupunkialueelta. 

Onneksi ajat ovat muuttuneet ja Helsingin kaupunki kehittää jatkuvasti kaupungin pyöräverkostoa. Helsingistä visioidaan kaiken ikäisille sopivaa ja viihtyisää, ympärivuotista pyöräilykaupunkia. Esimerkiksi Laajasalosta Herttoniemeen kulkee priorisoitu pyöräväylä, mikä tarkoittaa, että siitä aurataan ja suolataan talvisin lumet ensimmäisten joukossa. Kaupungin tavoitteena on, että pyörällä tehtyjen matkojen osuus eri kulkumuodoista nousisi 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. 

Kruunusillat-raitiotiehankkeen myötä rakentuu myös uusi Saaristobaana (tavoitevuosi 2026). Saaristobaana kulkee Kruunusiltojen kautta Kruunuvuorenrantaan ja sieltä kohti Laajasalon pohjoisosia Yliskylään. Tämä baana avaa täysin uuden yhteyden Itä-Helsingistä Helsingin ydinkeskustaan.

Laajasalon kierros – pyöri Helsingin suurimmalla saarella

Pyöräilyn teemareitti, ”Laajasalon kierros”, kuuluu Kotiseutupyöräilyreitit -sarjaan. Kierroksen pituus on kaiken kaikkiaan 25 kilometriä ja se kiertää käytännössä Laajasalon ympäri, vieden pyöräilijän Laajasalon nähtävyyksien, maisemien ja historian ytimeen. 

  • Reitti alkaa Aino Acktén huvilalta, Tullisaaren puistosta, jonka ytimen muodostaa 1790-luvulla perustettu kartanonpuisto sekä parikymmentä vuotta nuorempi englantilaistyylinen romanttinen maisemapuisto. Lue lisää Tuulisaaresta täältä.

  • Reitin seuraavalla rastilla esitellään Tullisaaren puustoa. Alueella kasvaa monia valtakunnallisestikin merkittäviä puita, muun muassa Suomen paksuin tervaleppä, jonka löydät Tullisaaren rannalta. Sen ympärysmitta on yli 6 metriä.

  • Reitti jatkuu Henrik Borgströmin polkua pitkin rantaviivalla. Reitti ohittaa Pyysaaren, upean maisematasanteen (lempipaikkojani Laajasalossa, mistä avautuu upea maisema keskustaan päin) sekä pienen uimarannan, ja jatkuu Kaitalahteen, jossa ohitetaan Villa Idman. Itse olen nimittänyt kyseisen huvilan Huvikummuksi, sillä tämä koristeellisin ikkunaluukuin ja punakeltaisella julkisivulla varustettu piristys vie ajatukseni aina Peppi Pitkätossun maailmaan. Vielä en ole tosin nähnyt Pikku-Ukkoa pihalla (Pepin pilkullinen valkoinen hevonen). Uppbyn tilan omistaja Axel Lindberg myi Kaitalahden alueita isälleen, maanviljelijä Karl Fredrik Lindbergille ja tämän vaimolle Lovisalle vuonna 1906. Samana vuonna alueen osti filosofian maisteri Jacob Cygnaues. Villa Idman lienee Jacob Cygnauesksen rakennuttama ja perustunee Lars Sonckin piirustuksiin. 

  • Villa Idmanilta jatketaan Kruunuvuoren vanhan huvila-alueen ohi kohti Kruunuvuorenlampea. Se on luonnontilainen soistunut suolampi ja todella maaginen ympäristöineen. Lammelta huokuu 1900-luvun alun huvilahistoria ja metsistä löytyi vielä muutama vuosi sitten hylätyt huvilat, jotka ovat kaikki sittemmin tuhopoltettu tai purettu (erittäin surullista!). Kruunuvuorenlampi on eteläosiltaan nevarantaa, keskiosiltaan rämettä ja pohjoisosiltaan korpea. 

  • Lammelta jatketaan Koirasaarentielle, jonka varrella löytyy Schaumanin huvila sekä Kaivostyönjohtajan asunto. Huvila on 1870-luvulta peräisin ja sen rakennutti Hufvudstadsbladet-sanomalehden perustaja August Schauman. Huvila on nykyään Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaivostyönjohtajan asunto, punainen iso talo, on peräisin 1780-luvulta. Huvilan vierestä kulkee polku, josta pääsee Kaivoskallion luonnonsuojelualueelle. Alueella toimi rauta- ja hopeakaivos 1700-luvun puolivälistä 1830-luvulle. Lue lisää täältä.

  • Reitti jatkuu Koirasaarentieltä kohti Stansvikin kartanoa. Lue Stansvikin kartanosta täältä. 

  • Kartanolta jatketaan Gunillantien kautta Laajasalon korkeimmalle huipulle, joka kohoaa 30 metriä merenpinnasta. Huippu sijaitsee Aake Pesosen puistossa Patterimäellä. Alueella sijaitsee myös toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjuntatykkejä ja niiden jalustoilta on laajat näköalat merelle ja keskustaan. 

  • Aake Pesosen puistosta jatketaan metsäistä rantareittiä pitkin kohti Vuorilahtea. Vuorilahdenpaadet ovat rauhoitettuja ja ovat vesilintujen suosiossa. Ne koostuvat useista pienistä karuista kallioluodoista. Vuorilahdesta löytää myös ihanan kesäisen olohuoneen, Villa Wuorion, sekä Villa Bergvikin. Lue lisää täältä.

  • Reitti jatkuu Vuorilahdesta kohti Santahaminan (Hevossalmen) kääntösiltaa. Nykyinen silta on rakennettu vuonna 1959. Santahamina on ollut sotilaskäytössä vuodesta 1817 ja siellä toimii edelleen varuskunta. 

  • Kääntösillalta reitti jatkuu kohti Jollaksen rämettä, joka on luonnonsuojelualuetta. Suojelualueen keskiosa on mäntyvaltaista rämettä ja muilta osin alue on kuusivaltaista korpea. Alueella kulkee pitkospuut. Rämeen vieressä rannalta löytyy juhlatila Villa Furuvik (rakennettu vuonna 1884) sekä Furuvikin yleinen uimaranta. 

  • Furuvikista jatketaan Laajasalon eteläisimpään kärkeen, Matosaareen. Matosaari on Jollaksessa sijaitseva entinen pieni saari, jonne pääsee nykyisin kapeaa tietä pitkin. Saari on kaikille avoin luontokohde ja siellä toimii Helsingin Meripelastusseura. Saaressa on Krimin sodan aikaisia linnoitusrakenteita sekä 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevia ”huvilanraatoja”. Olen kirjoittamassa Matosaaresta oman blogikirjoituksen, tulossa pian!

  • Matosaaresta reitti jatkuu Jollaksen kartanolle, joka muodostettiin 1798 Degerön kartanon torpasta. Jollaksen kartanosta tulossa pian uusi blogikirjoitus Kartanoiden saari -kirjoitussarjaani.

  • Jollaksen kartanolta matka jatkuu Snellman-korkeakoululle, joka on Suomen ainut virallisesti tunnustettu yksityinen korkeakoulu, joka kouluttaa muun muassa luokanopettajia ja erityisopettajia steinerkouluihin sekä varhaiskasvattajia steinerpäiväkoteihin. Koulu perustettiin vuonna 1980 ja Opetushallitus virallisisti sen aseman vuonna 2002. Korkeakoululle kuuluvat noin satavuotias Svalvikin huvila saunoineen, uusi luonnonmukaisista materiaaleista tehty toimistorakennus (seinät mm. savesta) sekä vuonna 1990 valmistunut Taidetalo.

  • Korkeakoululta reitti vie Hepokallion alueelle, joka on yhtenäinen vuosina 1951–1954 puuelementeistä tehty pientaloalue. Alue on arkkitehti Toivo Jäntin suunnittelema. 

  • Hepokalliolta reitti jatkuu Aittasaaren maisemien kautta Degerön kartanolle. Alueelta löytyy rauhoitettu hopeapoppeli ja kartanon uusi päärakennus on valmistunut vuonna 1818. Lue lisää täältä.

  • Degerön kartanolta reitti jatkuu Roihuvuoren seurakunnan omistamalle Laajarannan huvilalle ja eteenpäin kohti Laajasalon (Degerön) kanavaa. Kanava valmistui vuonna 1874 erottaen Tammisalon Laajasalosta. Kanavan yli kulkee kevyenliikenteensilta Tammisalon puolelle. Kanavalta reitti jatkuu rantaviivaa pitkin kohti Laajasalon siltaa sekä takaisin kohti Tullisaarta. Reitin varrella näkee myös Laajasalon opiston, Yliskylän venekerhon sekä Laajasalon Huvilateatterin.

Laajasalosta tekee mukavan pyöräretkikohteen myös saaren kahvilat ja ravintolat. Kierroksen aikana voi esimerkiksi pysähtyä Wuorion Rannassa kahvilla, käydä pizzalla joko Kruunupizzeriassa tai Fornitalyssa (viikonloppuisin), lounastaa Gunillantien Cafe Hiekassa, poiketa Karjalaisten kesäkodin (Villa Salmela) kesäkahvilassa, käydä yksillä Bar Laiturissa tai käydä herkuttelemassa satamakahvila Messissä. Saarella on myös Yliskylän kauppakeskus Saari, Kruunuvuorenrannan K-market sekä Koirasaarentien varressa (melko lähellä Tullisaaren puistoa) sijaitseva Alepa.

Tervetuloa Laajasalon kierrokselle! :)











Läheet:



Location: Laajasalo, Helsinki, Suomi

Kommentit

  1. Anonyymi26. heinäkuuta 2022 klo 10.33

    Kiitos vinkistä, täytyy mennä pyöräilemään! Onpas hauskaa, että löytyy tällainen teemareitti Laajasalosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahtinen12. elokuuta 2022 klo 19.59

      Toivottavasti pidät/pidit teemareitistä (pahoittelen myöhäistä vastausta!). :) Saari on mitä mainioin pyöräilysaari.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Thai Papaya – saaren oma thaimaalainen ravintola

-
Kuva
Pidätkö makua pursuavasta, autenttisesta thaimaalaisesta ruuasta? Tänne itä-/kaakkois-Helsinkiin sopii erinomaisesti itä-/kaakkoisaasialainen ruoka, eikö vain? Onneksi meidän saarellamme löytyy järkyttävän hyvä thaimaalainen ravintola. Viherjuuret ovat onnistuneet luomaan jotain aivan omanlaista Kauppakeskus Saaren toiseen kerrokseen. Thai Papayassa pääsee nopeasti vierailulle Thaimaahan. Vaikka ravintola avattiin melkein kolme vuotta sitten, on Thai Papayan juuret vanhemmat. Tarina alkoi nimittäin jo vuonna 2011, kun aviopari ja perustajat Lennu ja Pradab ”Lotta” Viherjuuri osallistuivat ensimmäistä kertaa Ravintolapäivään (= Suomessa samana vuonna alkanut ruokakarnevaali, jolloin kuka tahansa voi perustaa päiväksi ravintolan, kahvilan tai baarin haluamassaan paikassa). He pääsivät tarjoamaan thaikeittiön antimia suurelle yleisölle. Thai Papaya sijaitsee Kauppakeskus Saaren 2. kerroksessa, kirjaston ja kirjaston lukusalin välissä. Pariskunta osallistui Ravintolapäiviin kolme kertaa
Lue lisää »

Kartanoiden saari – Tullisaaren kartano, Turholma

-
Kuva
Ajatella, että eräitä suomalaisen kulttuurin suurnimiä – Runeberg, Snellman, Engel, Topelius sekä Pacius – on nähty usein Tullisaaressa, liikemies Henrik Borgströmin vieraina. Sukelletaan seuraavaksi Tullisaareen tarinaan tässä viisiosaisen kirjoitussarjani ”Kartanoiden saari” toisessa osassa.  Kuningas Kustaa Vaasa antoi Tullisaaren tilan lahjana porvoolaiselle porvari Per Jönsson Ruuthille vuonna 1558. Laajasalon luoteisosassa sijainnut tila sijaitsi niemellä, joka aikanaan oli ollut veden ympäröimänä. Tullisaaren aluetta on kutsuttu myös nimillä Tullholm, Tureholm sekä Turholma. Varsinkin jälkimmäistä nimeä käyttävät edelleen vanhemman sukupolven laajasalolaiset (myös kirjoitusasussa Tuurholma). Puhutaan siis Turholmasta myös tässäkin kirjoituksessa. Turholma, joka oli rälssisäteri, päätyi takaisin kruunun omistukseen vuonna 1574 ja myöhemmin se siirtyi Ruuthin vävyn omistukseen. Ruuthin vävy oli Helsingin pormestarinakin toiminut Lauri Mikonpoika (Lars Mickelsson, aateloitu Svan
Lue lisää »

Kartanoiden saari – Degerön kartano

-
Kuva
Kartanoiden historia on mielestäni mielenkiintoinen osa historiaamme. Vaikka Suomi onkin tasavalta, on meillä paljon aatelista ja kuninkaallista taustaa Ruotsin valtakauden ajalta. Ruotsin vallan aikana aatelisten maanomistus kasvoi voimakkaasti ja esimerkiksi saarellemme perustettiin kartanoita yhdistelemällä lahjoitusmaita ja talonpojilta hankittuja maita suurtiloiksi ja säterikartanoiksi.  Kartano tarkoittaa suurtilaa ja sen isoa ja usein arkkitehtonisesti merkittävää päärakennusta. Vaikka kartanolle ei ole tarkkaa määritelmää, tarkoitetaan kartanolla yleensä vaurasta suurtilaa, joka omistaa paljon metsää ja maata. Kartanoilla on yleensä puutarha ja sen omistaja on yleensä vauras ja yläluokkaa edustava ihminen tai aatelinen.  Laajasaloa voi kutsua huviloiden mutta myös kartanoiden saareksi, sillä saarella on monia kartanoita: Turholman kartano (1500-luvulta, rakennus jo tuhoutunut), Degerön kartano (1600-luvulta) sekä Stansvikin ja Jollaksen kartanot (erotettiin Degerön kartanosta 1
Lue lisää »